Historia

Mitalin syntyyn vaikuttivat monet tekijät. Suomalainen kunnia- ja ansiomerkkijärjestelmä oli ennen sotia vapaaehtoista maanpuolustustyötä palkitsevaa, osaltaan vahvan vapaaehtoisten maanpuolustusjärjestön Suojeluskunta- ja Lotta Svärd -järjestöjen vuoksi.

Toimintaan osallistumisesta annettiin erilaisia ansio- ja harrastusmerkkejä. Sotien jälkeen maanpuolustustyöhön osallistuneita palkittiin vain lähinnä järjestötoiminnallisista ansioista, ei konkreettisesta osallistumisesta. Aktiivinen reserviläinen, vantaalainen Juha E.Tetri yritti 1980-luvun puolivälissä kehittää ansiomerkin, joka voitaisiin antaa jokaiselle maanpuolustustoimintaan sotien jälkeen osallistuneelle järjestöihin kuulumisesta riippumatta. Tuolloin suunnitelma kulki nimellä ”Kertausharjoitusmitali” ja sen jakelusta olisivat vastanneet viranomaiset. 1980-luvun lopulla Kertausharjoitusmitali muuttui nimeltään Maanpuolustusmitaliksi, muistoristin luonteiseksi merkiksi.

Maanpuolustusmitalin suunnittelussa otettiin pohjaksi jo olemassa olevan Peruskalliomme maanpuolustus -plaketti, jota maanpuolustusjärjestöt käyttivät palkitsemisvälineenään. Nauhan suunnittelussa haluttiin käyttää kaikkia Suomea ympäröiviä elementtejä; maata, vettä ja ilmaa. Nauhan reunoilla olevat tummansiniset pystyjuovat kuvaavat vettä, vaaleansiniset juovat ilmaa ja keskellä oleva harmaa maata.

Maanpuolustusmitalitoimikunnan puheenjohtajana ovat toimineet:

Kenraaliluutnantti R.W.Stewen 1989 – 2007
Kenraaliluutnantti Heikki Tilander 2008 – 2012
Kenraaliluutnantti Ilkka Aspara 2013 – 2019
Vara-amiraali Kari Takanen 2020 –